20101110

Riittämättömyydestä


En halua olla tässä vartalossa.

En halua, en.

Olen sopinut lähteväni sunnuntaina tätini ja hänen miehensä luokse Helsinkiin muutamaksi päiväksi. Se on minulle helpotus, sillä vaara sortua ahmimaan pienenee lähes olemattomiin. Viimeksi heillä ollessani laihduin ainakin kaksi kiloa; täti syö kuin lintu ja käy lenkillä kolme kertaa päivässä. Hänellä oli kuulemma myös joskus nuorempana anoreksia.

En uskalla kirjautua Bloggeriin heidän koneellaan, joten en ehkä pysty kirjoittamaan tänne vähään aikaan.  Pelkään jälleen paljastuvani.

2 kommenttia:

Silmiä en uskalla kohdata unissa