Keskustelin eilen vasta psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa, ja hän päättää siitä, mihin minut jatkossa ohjataan. Psykiatriselle poliklinikalle, yksityiselle vai syömishäiriöihin erikoistuneelle klinikalle.
Nauhoitus päälle ja lista tavanomaisia kysymyksiä.
Kuinka kauan olen ollut masentunut, olenko yrittänyt itsemurhaa, saanko paniikkikohtauksia, oksennanko, haluanko yhä laihduttaa. Tämänhetkisen painoni kuultuaan hän mutristi huuliaan.
Hoitaja kysyi myös, onko suvussamme psykologisia sairauksia. Hetken harkinnan jälkeen kerroin mummista ja hänen kahdesta (ellei useammasta) persoonastaan, äänistä joita muut eivät kuule. Todellisuudessa sukumme terveet jäsenet ovat laskettavissa yhden tai kahden käden sormilla, mutta siitä en puhunut mitään.
Verkkokalvoihini ei ollut tällä kertaa tullut uusia muutoksia. Seuraava kontrolli on puolen vuoden päästä, ellei mitään yllättävää tapahdu. Kävin myös reumapolilla ja sain ajan radiologille ensi torstaiksi. Toisaalta en edes haluaisi tietää, mikä korvani vieressä oleva kyhmy on. Vaihtoehtoja on kaksi, mutta kumpikaan niistä ei lupaa kovin hyvää.
tulisin halaamaan sinua, jos tietäisin mistä sinut löytää.
VastaaPoistaNäemmekö huomenna markkinoilla?
VastaaPoista- I
samaa sanon kuin aavakin.
VastaaPoistaAnonyymi: Olen tulossa niille joskus kymmenen aikoihin. Eli nähdään varmaankin :)
VastaaPoistaonneksi olen hyvä etsimään! (mutta ei minua kannata pelätä, eksyn kuitenkin matkalla sinne)
VastaaPoistahalaus<3