Kesäkuun ensimmäisestä päivästä tulee kamala, kolme eri aikaa tuntemattomille ihmisille, jotka eivät vieläkään tiedä mitä minun kanssani pitäisi tehdä. Tunnen itseni koe-eläimeksi, jota kuljetetaan pienessä häkissä, otetaan kokeita ja valokuvia, kauhistellaan aikansa ja lähetetään jälleen eteenpäin.
Kuulin, että minulle suunnitellaan vammaistukea. Se tuntuu vielä pahemmalta kuin kuulostaa, lopullinen todiste sille, etten voi elää kuten muut, terveet ihmiset. En enää tiedä kuka olen, mikä olen. Äiti valitti minusta olevan tällä hetkellä harvinaisen paljon harmia, vaikka eiväthän ne sairaudet tietenkään sinun syysi ole. Mummi taas sanoi puhelimessa olevansa varma siitä, että minulla on imusolmukesyöpä. Lohduttavaa.
Mummo kuoli toisena pääsiäispäivänä, ja kahden viikon päästä ovat hautajaiset. En haluaisi nähdä jälleen kaikkia niitä harmaita lestadiolaissukulaisia, jotka vihaavat minua ja äitiä. He kysyvät missä opiskelen ja missä käyn töissä, enkä tiedä mitä vastata. Isä sanoi, että totuuden sijasta minun on keksittävä edelleen selityksiä pitkittyneestä välivuodesta.
Vietän vapun nähtävästi yksin, sillä rahatilanteen vuoksi en voi lähteäkään serkkuni luokse. Minulla on ikävä Rastatyttöä. Olisin halunnut istua hänen kanssaan kanavarannassa ja juoda kuohuviiniä, mutta se siirtyy kaiketi kesään (jos sinnekään).
Joskus toivon, että ojan ylitse kaartuvalla sillalla odottaisi joku
soittaen huuliharppua ja minä juoksisin vastaan.
pusuja sulle, olivat ne sitten toivottuja tai ei.
VastaaPoistaToisaalta se voi olla lohduttavaa huomata olevansa harvinaisen ihmimillinen.
VastaaPoistasä olet ihmeellisen kaunissieluinen ja mielenkiintoinen ihminen, joka asuu pilvilinnoissa ja vanhoissa seepiavalokuvissa, pukeutuu kuluneeseen siniseen pitsiin ja jonka raskaiden silmäluomien ja pitkien kaartuvien ripsien välistä tuijottelee kaksi kirkasta tähteä.
VastaaPoistavoimia ♥
Minusta tuntuu usein, että olen koekaniini sairaalassa.Lonkkaani koskee jatkuvasti, ehkä olen pikkuhiljaa turtumassa siihen tilanteeseen kipuun.
VastaaPoistaMinulla on vamma,vammaistuki toisesta syystä mutta en minä siksi pelkää. Vammaistuki helpottaa elämääsi: Sen ansiosta voit päästä kuntoutukseen, yksilölliseen ja kuntoutusleireille, jossa tapaat muita vertaisiasi.
Sairautesi tai se että lääkäärit pitävät sinua 'ongelmapotilaana' ei ole sinun vikasi.
Toivottavasti näet ystäväsi pianpian tarvitset halausta.
Minä lähetän sinulle sellaisen.
Niin ymmärrän, että suunnitelmia ei voi tehdä, kun ei tiedä mikä on tulevaisuus. Koita jaksaa.
VastaaPoista