20120322

Näen painajaisia siitä että se on aina niin

Metropolian ennakkotehtävät ovat nyt valmiit, en ole oikeastaan edes tyytyväinen, animaatiohahmoista ei tullut niin kolmiulotteisia kuin olisin halunnut, kuvakäsikirjoituksessa levisi muste (arviointikriteereitä mm. valitun tekniikan hallinta) ja lintuperspektiivi on jotakin mahdotonta. Turun tehtävät ilmestyvät vasta myöhemmin ja niiden tekemiseen on aikaa vaivainen viikko, sillä kymmenes huhtikuuta on laserhoito.


En ole osannut syödä vuoden vaihteen jälkeen vähemmän kuin mitä kulutan, paino on jäänyt ikuisesti näihin lukemiin tai sitten se vain nousee, enkä minä sitten ole enää Viikka vaan joku toinen. Sillä toisella on leveä lantio ja leveät reidet ja vääränlaiset vaatteet ja typerä hymy.

Ravitsemusterapeutti on varmasti ylpeä saavutuksistani. En ole noudattanut lainkaan ateriasuunnitelmaa, en ole lisännyt aamuun ja iltaan sitä naurettavaa leipäpalaa, jonka oli tarkoitus pelastaa minut ahmimiselta. Mutta tärkkelyksen alkaessa hajota suussani päivä on jo auttamatta pilalla, joten vaikutus olisi pikemminkin päinvastainen.

Sillä mikään ei saa jäädä epätäydelliseksi, ei edes repsahtaminen. Ja silloin häviävät kaapista leivän lisäksi myös kuivatut hedelmät, äidin sokeroitu mysli ja mustikkajogurtti, joita en syö koskaan muulloin, pähkinät, mantelit sekä kaikki muu mahdollisimman kaloripitoinen.

Terapeutti: "Mutta onneksi olet vielä normaalipainon alarajalla, ettei sinun tarvitse ruveta oksentamaan." Tarvitse ruveta? Hmmm.


Katsoin kaupassa kateellisena muita tyttöjä, jotka ostivat yhdessä karkkeja ja suklaata leffailtaa varten, minusta ei olisi siihen, ei enää ikinä olisi. Jos minä erehtyisin tekemään niin, se tarkoittaisi päätöstä tyhjentää kaapit elokuvan jälkeen, mahdollisimman huomaamatta tietysti.

Minua huvittavat suuresti elintarvikkeiden GDA-merkintöjen yhteydessä mainitut annoskoot. 'GDA-merkintä kertoo kuluttajalle, kuinka paljon yksi annos tai muu elintarviketta tyypillisesti käytettävä määrä sisältää energiaa ja keskeisiä ravintoaineita.' Tyypillisesti käytettävä määrä? Helvetin 15, 25 ja 30 grammaa. Esimerkiksi kuivatuissa luumuissa yksi 'annos' on 25g, joka vastaa noin kolmea luumua. Kuka syö niin vähän? Tai jos ostaisin suklaalevyn, ei se jäisi siihen neljään palaan. Mutta minä olenkin oksettava sika, joten haluaisin tietää, pysyttekö te suunnilleen noissa annoskoissa?

Pikaisen laskutoimituksen mukaan ihoni on auki yli kolmestakymmenestä kohtaa 
ja desinfiointiaine on kohta loppu. Ja Kelo-Cote Scar Gel ei vaalenna jälkiä asteen vertaa.
Dermatillomania käy kalliiksi.

11 kommenttia:

  1. En vitussa noudata, enkä kyllä tunne ketään muutakaan joka söisi ne kolme luumua, paitsi ehkä yläasteen liikunnanopettajan joka oli rupsahtanut ja kuiva harppu. Jos koko suklaalevyn syömisellä välttää sellaisen niin kyllä kiitos!

    VastaaPoista
  2. Minä en ainakaan koskaan pysy niissä. Esimerkiksi: purkki keittoa on tarkoitettu kahdeksi annokseksi, mutta minä vetelen sen yksin. Niin, ja sipsit! Kuka syö 25 g sipsiä?! Oikeasti. Itse en pystyisi.

    Öh, avautuminen.

    VastaaPoista
  3. En todellakaan pysy. Siks vituttaakin ikinä katsoa, mikä se suositeltava määrä olisi. Jos mä suklaalevyn ostan tai karkkipussin, niin kyllä mä sen sen päivän aikana syön. (moi mikä luuseri jee). Ja luumupussi, eiköhän se puolet oo se ihan jees annos. ...

    VastaaPoista
  4. Mä syön seurassa niitten annoskokojen mukaan, mutta en todellakaan yksin. Saa nähdä, miten mun ahmimiselle käy, kun tyttöystävä muuttaa mun luo ensi lauantaina. Varmaan tyhjennän kaapit heti, kun se lähtee käymään jossain. Itse se tuskin syö edes noiden annoskokojen verran..

    VastaaPoista
  5. No huhhuh! En ole ikinä syönyt annoskokojen mukaan. Siis 25g sipsiä tai neljä palaa suklaata. Eii _vain_ole_mahdollista. Kyllä se on koko paketti syötävä kerralla.

    VastaaPoista
  6. mä syön kaiken minkä saan käsiini ja kaiken minkä saa syödä.

    VastaaPoista
  7. Joo, oon huomannu kans että se helvetin esimerkki annoskoko pitää kertoa jollain 15:sta niin ehkä sit alkaa oleen sopiva määrä.

    Oh god..

    VastaaPoista
  8. annoskoot.. HAH. Toimii ehkä hedelmien ja perus jogurttien ja viilien kanssa. Muuten kaikki tulee syötyä niissä määrin mitä pakkaus sisältää. Leipää jos syö niin syö sitten paketin, jäätelöä menee se litra kerralla ja jos sipsiä tai karkkia jää illasta niin se syödään loppuun heti herättyä. Vaikka olen ollut ns. syömishäiriötön parin vuoden ajan niin syömisen lopettaminen palaan tai kahteen on mahdotonta. Joten paras keino on itselleni ostaa suklaalevyn sijasta patukka ja jäätelöissä irtojäätelö. Vaikka usein annan itselleni luvan syödä kaiken kerralla ;)

    VastaaPoista
  9. No en kyllä noudata mitään annoskokoja. neljä palaa suklaata, olen mielummin sitten vaikka ilman.
    Mutta yleensä en ole vaan syön tosiaan sen verran kun jaksan, eli joskus koko levynkin.

    aurinkoa päiviisi < 3

    VastaaPoista
  10. syön sen verran, kun mieli tekee eli hyvin harvoin annoskoon mukaan.
    GDA- merkinnät on nimenomaan viitteellisiä vaikka kieltämättä sitä tuntee itsensä melko usein syöttöporsaaksi...

    VastaaPoista
  11. Tahdon vain sanoa, että luin blogiasi yhdeltä istumalta tänne saakka. En itse kirjoittele bloggerin puolella, joten tulen olemaan hiljainen seurailija, joka aikoo tallentaa blogisi kirjanmerkkeihinsä nyt.

    Toivottavasti pian tulisi päivä, jolloin edes hetkeksi auringonpaiste ja pihalla huutavat lapset eivät saisi sinua hautaamaan päätä tyynyyn.

    Sympatiani on luonasi, lintupien.

    - Mielihäröpotilas itsekin

    VastaaPoista

Silmiä en uskalla kohdata unissa