Minä kaipaan merta ja aaltoja, kevyttä valoa, joka vapauttaa maailman liikkumattomuudesta. Haluan kiivetä ensimmäisenä kalliolle ja nähdä huojuvat männyt, oksien läpi puhaltavan tuulen.
Ja haluan olla niin pieni, että se vie minut mukanaan. Sillä täältä minun silmäni eivät erota vastarantaa. Se on vain musta viiva, vavahtavan käden piirtämä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Silmiä en uskalla kohdata unissa