Sinisessä hämärässä pihojen jouluvalot näyttävät yhtä kauniilta kuin aina ennenkin, ja järven poikki pääsee jälleen hylätylle venevajalle. Siellä minä en ole käynyt vuosiin. Uutena vuotena aion kävellä keskelle jäätä, heittäytyä lumihankeen ja jäädä katselemaan välähtelevää yötaivasta. Eikä kukaan hakisi minua pois. Joskus kauan sitten me teimme äidin kanssa lukemattomia lumienkeleitä ja tähtikuvioita, jotka peittyivät koiran tassunjälkien alle. Söimme voileipiä keskellä yötä ja luimme yhdessä vanhoja tarinoita kynttilän valossa.
Valehtelisin, jos väittäisin joulujen olevan samanlaisia kuin ennen. Minä kaipaan niitä uneliaita vuosia, jolloin kaikki oli vielä huoletonta ja oudon salaperäistä. Talvea, jona satoi lunta enemmän kuin koskaan. Valtavaa joulukuusta suojaisine piilopaikkoineen. Kuutamossa kiitäviä potkukelkkoja. Päivää, jolloin suutelin ystävääni, ja hän oli aivan yhtä hämmästynyt kuin minäkin.
Kaikki muuttuu.
VastaaPoistaKovaa, mutta se on vain hyväksyttävä. Mentävä mukana.
Minäkin kaipaan vanhaa. Siihen entiseen, jossa oli hyvä olla. Jossa oli jotakin hyvää.
Mutta sitten, jos minä pääsisin takaisin, pelkään pahoin että pysähtyisin ikuisiksi ajoiksi.
Sinä saat minut aina ajattelemaan. Pysähtymään, mutta niin, että näen eteeni selkeämmin. Kiitos.
Osaat pukea myös minun ajatukseni sanoiksi. Joulut ovat aivan erilaisia kuin ennen, vaikka yritän vakuutella itselleni aivan muuta.
VastaaPoistaVoi, mä olen aivan samaa mieltä kuin Kastehelmi.
VastaaPoistaMuistot ovat niin katkeransuloisia, että sattuu, mutta silti menneitä on niin ihana muistella. Vasta vähän aikaa sitten todella tajusin, että huomista ei saa takaisin ja se tuntui pelottavalta.
Ja tuo bannerin kuva on aivan mahdottoman ihana!
joulu ei ole muuttunut, me olemme.
VastaaPoistaSiivekkäät hartioilla
VastaaPoistaeikä kaipaus missään muualla kuin kaikkialla
(ainakaan tänään)
sinä olet ihana.
kauneinta tekstiä mitä olen lukenut :)
VastaaPoistaja tuo loppu.. aws :') kuule, minäkin kaipaan toisinaan niitä aikoja. ♥
-H
♥
VastaaPoista