20101210

Talviyössä minä rakensin itselleni laivan

En tunne olevani riittävän turvassa täälläkään. Minun olisi pitänyt suunnitella pakoni paremmin, sillä tämän voi löytää kuka tahansa sukulaisistani ja vieläpä kovin helposti.  Ja kaiken lisäksi olen tehnyt jotakin käsittämättömän typerää. Olin tukehtua aamupalaani, kun äiti ilmoitti liittyneensä eilen Kirjeitä kamferikuulle -blogin lukijaksi. Ajattelin, että hän seuraisi tekstejäni vain silloin tällöin ja ilman omaa tunnusta. Mutta kuinkas sitten kävikään. Nyt hän näkee hallintapaneelista tämän osoitteen ja minä kuolen. Olen aina liian varomaton.


Mitä ihmettä minun pitäisi tehdä? En haluaisi enää muuttaa.

5 kommenttia:

  1. Bloginhan voi sulkea salasanan taakse ja näin valita lukijansa.. Olisikohan siitä apua?

    VastaaPoista
  2. Minkä takia sä ylipäätään olet paljastunut blogisi osoitteen läheisille ihmisille? Ihmettelen.

    VastaaPoista
  3. Älä kuole, voithan tosiaan muuttaa blogin salaiseksi?
    Sinne sinua ei voisi seurata kuin ne ketkä sinne valitset.

    VastaaPoista
  4. Tuota olen itsekin harkinnut, mutta täytyy nyt katsoa.

    Ja anonyymi: tiedän että se oli virhe. ajattelin aluksi pitää vain yhtä blogia, johon kirjoitan pelkästään runoja (eli en mtn henkilökohtaista). isäni halusi lukea niitä ja päätin antaa osoitteen, sillä en uskonut siitä olevan mitään haittaakaan. isä kertoi osoitteen äidille ja hänen kauttaan se levisikin jo ties kenen tietoon...mutta itseäni saan joka tapauksessa syyttää.

    VastaaPoista
  5. ehkä heidän pitää vain hyväksyä se, millaisia sanoja saat aikaan.

    VastaaPoista

Silmiä en uskalla kohdata unissa